kuvat kuvattu 26.9.2009 |
19.9.2011
18.9.2011
15.9.2011
ivana ja paha munkki
Siellä sataa vettä. Paljon. Tän takian inhoa syksyä, kun vettä vaan tulee ja kaikkialla on märkää... En tykkää yhtään!
Jouduin viemään Jessin tänään uimahallille. Jessi meni uimakouluun ja mä istahdin uimahallin kahvioon. En oo aikoihin ollut yksin kahviossa, joten nautin suuresti 45 minuutistani, jotka sain viettää teekupposen ja munkin seurassa.
Ah, siellä oli vaniljateetä <3 Mun rakkaus! Mua varmaan pidettiin imppailijana, kun haistelin onnellinen ilme naamallani tuota taivaallista tuoksua. :D Munkista en laita kuvaa, koska se oli pahaa, ihan kuin olis syönyt munkin muotoista voikökkärettä :( Hyyyyi. Haluan uuden munkin! Pyynikin näkötornilla!
Kirjoittelin myös uuteen päiväkirjaani, johon oon kans rakastunut! Ivana Helsingin suunnitelemat kannet on ihanat ja nam. Kirjoittelun lomassa yritin lukea erästä sosiaalialan pääsykoeaineistoa: sosiaali- ja terveysministeriön laatima "Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -sosiaali ja terveyspolitiikan strategia"... Uu jea.
Lupasin jätskit meidän polskijalle, joten sit piti ostaa sellaiset. Mutta uimari ei oikein innostunut mun kamerasta.. Miksköhän? No sain mä tän yhden kivan kuvan Jessistä! Paitsi, et apuaaaa: Jessi näyttää tässä ihan multa! Mä voisin kuvitella itelleni ton saman ilmeenkin! APUA.
Ja musta ei jotenkin saanut tänään kauheen edustavia kuvia (+ Jessi on surkee kuvaaja...), mutta menkööt tän kerran tämmönen epäsovelias kuvamaterilaari... Mutta vain tän kerran!
11.9.2011
pää-tös/tös-pää/pää-pää/tös-tös
Elämä tuo mukanaan joskus paljon vaihtoehtoja tulevaisuudelle. Koskaan ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua, mutta jotkut ratkaisut tuovat ensin vaikeuksia. Mutta mistä tiedän, mikä vaihtoehdoista on suopein ja paras minulle? Niinpä, en mitenkään.
Puhuin aiemmin siitä, etten osaa päättää Tampereen ja Jyväskylän välillä. Silloin suunnitelmani oli hakea hoitoalaa kätilöksi, sairaanhoitajaksi tai terveydenhoitajaksi. Nyt ovat suunnitelmat (taas) muuttuneet: hoitoala ei ole ehkä ihan se mun juttuni, mutta sosiaaliala on. Joten haenkin sosiaalialaa siitä huolimatta, etten voi sitten hakea Jyväskylään tai Tampereelle.
Kaikki lähti siitä, kun mietin tänään mihin muihin kaupunkeihin voisin hakea, koska mikä tahansa kaupunki ei kelpaa mulle. Tai no kelpaa, mutta... Mulle kelpais vaikka Nuorgami, jos siellä olis Boa Vontade. Mut ei niin ei. En vaan pysty vaihtamaan capoeiraryhmää johonkin muuhun, vaikka niissä ei varmastikaan ole mitään vikaa. Mutta Boa Vontade on...mun koti, oon kasvanut siellä viimeiset kolme ja puoli vuotta ja viimeinen vuosi (,kun oon virallisesti kuulunut tähän perheeseen) on ollut sanoinkuvaamattoman sanoinkuvaamaton!
Takaisin siihen, kun mietin eri kaupunkeja. Lähdin etsimään Jyväskylän, Hämeenlinnan ja Tampereen lähellä olevia kaupunkeja. Sopivan koulun ja alan löydyttyä katselin hieman VR:n sivuilta, paljonko maksaa junamatka ko. kaupungista lähimpään Boa Vontade -kaupunkiin. Tämä vaihe karsi aika monta hyvää vaihtoehtoa pois, koska en olisi valmis maksamaan yli 20€ yhden illan aikana junamatkoihin.
Mutta koska sosiaalialaa on lähinnä nyt vain Lahdessa ja Helsingin seudulla, niin ei mulla taida olla muuta vaihtoehtoa, kun hakea Helsingin suuntaan ja Lahteen. Pääkaupunkiseutu ei kyllä ihan hirmuisesti houkuta, mutta en oikein voi muutakaan. Enkä edes tiedä pääsenkö mihinkään opiskeleen, mutta en halua tehdä "väärää päätöstä" ja hakea vain Jyväskylään, koska se on kiva kaupunki. Siispä mua kutsuu varmaankin Etelä-Suomi. Hiphei ?/!
Nyt ryntään pelaamaan Epic Mickeyä ja jätän tämän huomenna alkavan haun Esan hoidettavaksi. Ole hyvä, Esa!
☻/
/▌
/ \
Tässä on Esa. Esa on vittu supermies.
Puhuin aiemmin siitä, etten osaa päättää Tampereen ja Jyväskylän välillä. Silloin suunnitelmani oli hakea hoitoalaa kätilöksi, sairaanhoitajaksi tai terveydenhoitajaksi. Nyt ovat suunnitelmat (taas) muuttuneet: hoitoala ei ole ehkä ihan se mun juttuni, mutta sosiaaliala on. Joten haenkin sosiaalialaa siitä huolimatta, etten voi sitten hakea Jyväskylään tai Tampereelle.
Kaikki lähti siitä, kun mietin tänään mihin muihin kaupunkeihin voisin hakea, koska mikä tahansa kaupunki ei kelpaa mulle. Tai no kelpaa, mutta... Mulle kelpais vaikka Nuorgami, jos siellä olis Boa Vontade. Mut ei niin ei. En vaan pysty vaihtamaan capoeiraryhmää johonkin muuhun, vaikka niissä ei varmastikaan ole mitään vikaa. Mutta Boa Vontade on...mun koti, oon kasvanut siellä viimeiset kolme ja puoli vuotta ja viimeinen vuosi (,kun oon virallisesti kuulunut tähän perheeseen) on ollut sanoinkuvaamattoman sanoinkuvaamaton!
Takaisin siihen, kun mietin eri kaupunkeja. Lähdin etsimään Jyväskylän, Hämeenlinnan ja Tampereen lähellä olevia kaupunkeja. Sopivan koulun ja alan löydyttyä katselin hieman VR:n sivuilta, paljonko maksaa junamatka ko. kaupungista lähimpään Boa Vontade -kaupunkiin. Tämä vaihe karsi aika monta hyvää vaihtoehtoa pois, koska en olisi valmis maksamaan yli 20€ yhden illan aikana junamatkoihin.
Mutta koska sosiaalialaa on lähinnä nyt vain Lahdessa ja Helsingin seudulla, niin ei mulla taida olla muuta vaihtoehtoa, kun hakea Helsingin suuntaan ja Lahteen. Pääkaupunkiseutu ei kyllä ihan hirmuisesti houkuta, mutta en oikein voi muutakaan. Enkä edes tiedä pääsenkö mihinkään opiskeleen, mutta en halua tehdä "väärää päätöstä" ja hakea vain Jyväskylään, koska se on kiva kaupunki. Siispä mua kutsuu varmaankin Etelä-Suomi. Hiphei ?/!
Nyt ryntään pelaamaan Epic Mickeyä ja jätän tämän huomenna alkavan haun Esan hoidettavaksi. Ole hyvä, Esa!
☻/
/▌
/ \
Tässä on Esa. Esa on vittu supermies.
10.9.2011
yks reikä reikä
"Vain sata salamaa iskee tulta/ ja koko elämä räjähtää."
Näin laulaa Virve Rosti. Nyt ei kuitenkaan salamat iske vaan aamut - jäljellä on enää 100 aamua täällä Suomessa ennen kuin karkaan Brasilian lämpöön kolmeksi viikoksi.
Ne ketkä ei siis tiennyt, tarkoituksena olisi lähteä 19.12. kohti Brasiliaa. Suuntana on Natal, rantakaupunki Pohjois-Brasiliassa. Uu ja Natal tarkoittaa myös joulua portugaliks!
100 aamun kunniaksi vietin töiden jälkeistä päivääni katsomalla putkeen Ugly Bettyä (tälläkin hetkellä Betty ilmestyy teeveen ruudulle) ja....nothing. En oo tehnyt mitään muuta tänään, ainoastaan istunut nojatuolissa ja tuijottanut teeveetä! Kamalaa, tää ei oo yhtään mun tyylistä! Mut oon kyl ansainnut tän..
Nyt jatkan Bettyn katsomista, joten see u later!
Ps. Mitä hittoa, viime postauksen jälkeen tänne oli joku yleisöryntäys! 39 katsojaa yhdessä illassa?! Mitääääh, en vaan tajuu...
Näin laulaa Virve Rosti. Nyt ei kuitenkaan salamat iske vaan aamut - jäljellä on enää 100 aamua täällä Suomessa ennen kuin karkaan Brasilian lämpöön kolmeksi viikoksi.
Ne ketkä ei siis tiennyt, tarkoituksena olisi lähteä 19.12. kohti Brasiliaa. Suuntana on Natal, rantakaupunki Pohjois-Brasiliassa. Uu ja Natal tarkoittaa myös joulua portugaliks!
100 aamun kunniaksi vietin töiden jälkeistä päivääni katsomalla putkeen Ugly Bettyä (tälläkin hetkellä Betty ilmestyy teeveen ruudulle) ja....nothing. En oo tehnyt mitään muuta tänään, ainoastaan istunut nojatuolissa ja tuijottanut teeveetä! Kamalaa, tää ei oo yhtään mun tyylistä! Mut oon kyl ansainnut tän..
Nyt jatkan Bettyn katsomista, joten see u later!
Ps. Mitä hittoa, viime postauksen jälkeen tänne oli joku yleisöryntäys! 39 katsojaa yhdessä illassa?! Mitääääh, en vaan tajuu...
6.9.2011
Pirullista, niin pirullista
Aaaaa, että voikin väsyttää näin paljon! Viime yönä tuli nukuttua ehkä tunnin verran. En vaan saanut unta, koska päässä pyöri liikaa ajatuksia, joita olin murehtinut ennen nukkumaanmenoa. Nukahdin lopulta ennen herätystä ja voitte varmaankin uskoa kuinka iloisena heräsin uuteen aamuuun...
Eiks muuten ookkin kaunis mustelma? Matraca potkas ja mä suojasin hienosti kyynärpäälläni nerouden lähdettäni, aivojani... Enkä mä yleensä valita mustelmista, mutta tää on oikeesti vittumaisin ja kipein mustelma mikä mulla on kuunaan ollut. Ihan törkeen kipee! Harmi kun en saanut parempaa kuvaa mun mustasta aukosta, kun se on paljon rumempi kuin tossa kuvassa...
Mut minkä ihmeen takia ihmisillä (tai ainakin mulla) on pakkomielteenä tökkiä kipeetä mustelmaa testatakseen, onko se vieläkin kipeä?! Tää tekee mutkin jo hulluks, koska toi mustelma ei ole mikään tavallinen vaan se on pirullinen ja sen tökkiminen nimenomaan sattuu. Miksi siis kokeilen toistuvasti tätä pirullista mustelmaa, vaikka siihen sattuuuuuuuuuu? En kans tiedä, tyhmä mikä tyhmä.
Mutta nyt nukkuun! Boa noite vaan itse kullekin!
Eiks muuten ookkin kaunis mustelma? Matraca potkas ja mä suojasin hienosti kyynärpäälläni nerouden lähdettäni, aivojani... Enkä mä yleensä valita mustelmista, mutta tää on oikeesti vittumaisin ja kipein mustelma mikä mulla on kuunaan ollut. Ihan törkeen kipee! Harmi kun en saanut parempaa kuvaa mun mustasta aukosta, kun se on paljon rumempi kuin tossa kuvassa...
Mut minkä ihmeen takia ihmisillä (tai ainakin mulla) on pakkomielteenä tökkiä kipeetä mustelmaa testatakseen, onko se vieläkin kipeä?! Tää tekee mutkin jo hulluks, koska toi mustelma ei ole mikään tavallinen vaan se on pirullinen ja sen tökkiminen nimenomaan sattuu. Miksi siis kokeilen toistuvasti tätä pirullista mustelmaa, vaikka siihen sattuuuuuuuuuu? En kans tiedä, tyhmä mikä tyhmä.
Mutta nyt nukkuun! Boa noite vaan itse kullekin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)