Eli lähdettin maanantaina 19.12. kello 14.05 lentämään Frankfurtin ja Rio de Janeiron kautta kohti Natalia. Meikäläinen reissasi ensimmäistä kertaa lentokoneella ja olinkin ihan pähkinöinä koko ensimmäisen lentomatkan. Samalla rivistöllä istui Mulher Gato ja Maissilapsi, jotka myöskin olivat ensikertalaisia :D Meidän piti ottaa joka turistin pakollinen lentokone kuva, joka on siis tuo ensimmäinen kuva.
Toinen lento olikin jo ihan hirveä, sillä lennettiin yötä vasten kohti Rio de Janeiroa. Yli 10 tuntia istumista ahtaassa koneessa.. En tykännyt yhtään, koska olisin halunnut katsoa leffoja, mikä ei onnistunut väsymyksellisistä syistä :C Riossa päästiin sitten vähän näkeen ja kokeen brasilialaista meininkiä. Farkut jalassa oli aika kuuma, vaikka oltiin vain kentällä. Minä ja Sanni päätettiin testata ulkoilmaa ja käveltiin 50 metriä kentän ulkopuolella: oli pikkasen kuuma!
Viimeinen lento olikin myöhässä ja kaikki oli tästä hieman näreissään, koska määränpää häämötti parin tunnin päässä. Päästiin kuin päästiinkin Nataliin ehjinä mutta rähjäisinä. Meitä vastassa oli Ita ja Gharronne - oli niin siistii nähdä pitkästä aikaa!
Ahtauduttiin kaikki bussiin ja matka kohti Maracajaúta alkoi hiljalleen. Pysähdyttiin ensin syömään mistoja eli brasilialaisia leipiä. Kauhee nälkä oli, mutta ei tarvinnut paljoa syödä sitä leipää, kun alkoi jo ällöttää. Bussi jatkoi matkaa ja pysähdyttiin seuraavan kerran Ceará-Mirimissä, koska me tarvittiin riippumattoja. Ostettiin kauhea kasa riippumattoja ihanalta mummelilta. Jatkettiin taas matkaa ja päädyttiin Maracajaúhun joskus ihan illasta, kun oli jo pimeää. Nukkumaan vaan suoraan!
Koti <3 |
Näkymä "kotiorrelta" |
Kotona asui kaikkiaan 29 ihmistä, en muista asuiko kaikki samaan aikaan missään vaiheessa.. Meinaan aluks meillä asui 22 ihmistä ja sit tuli vähän milloinkin noi loput asustelemaan. Eli kotona oli aikamoinen kuhina :D Meillä oli siis uima-allas, jota tuli aamuisin hoitamaan joku heppu (,kunnes se ei enää sit tullutkaan). Sisällä oli kolme makuuhuonetta, joissa jokaisessa oli oma vessa ja suihku. Ulkonakin oli yks vessa ja takapihalla oli kanala ynnä muuta jännää.
Asuttiin siis pienessä kylässä nimeltä Maracajaú. Kylän ydin oli se yksi katu, jonka varrella me siis asuimme. Meri näkyi terassiltamme eli orrelta ja lähin kauppa oli kivenheiton päässä. Oikeestaan kaikki oli ihan lähellä - ei se Maracajaú kuitenkaan mikään Tampere ollut. Rakastuin tähän kylään ihan totaalisesti: ihmiset oli ihanan ystävällisiä ja täällä uskalsi kulkea pimeelläkin pelkäämättä juuri mitään.
Oli hieman outoa tottua ajatukseen, että eläimet kulkevat täällä ihan vapaana. Kissat ja koirat vielä sulatin ihan helposti (kanatkin juuri ja juuri), mutta aasit, lehmät ja sonnit meni jo yli hilseen. Kaduilla liikkui jäätävän kokoinen sonni, jota me sitten kutsuttiin Jäätäväksi Sonniksi kokonsa takia. Se oli oikeesti iso!
Praia de Maracajaú |
Meidän riipparikäytävä edestä taakse: Sanni, minä, Jonna, Anni, Jurtsu, Jerry, Outi |
Pakollinen hyppykuva |
Joulu kuitenkin saapui ja yllä on jouluaattoaamun aamupala - ihan normaali eikös niin? Lähdettiin aamusta bussilla Ceará-Mirimiin capoeirarodaan, jonka jälkeen meillä oli pieni historiallinen opaskierros. Kierettiin ensin kauppahalli ja sitten suunnattiin kohti kirkkoa. Kirkko oli iso ja hieno: siellä oli paljon pyhimyksien patsaita. Harmitti kovasti, kun mun kamera oli bussissa :C Kirkon jälkeen lähdettiin käymään jollain vanhalla kaupungintalolla, jossa meille esitettiin hieno näytelmä sen historiasta. Se oli oikeesti hieno esitys, mut jostain syystä mua nauratti aivan törkeästi koko juttu.
Käytiin syömässä jossain ravintolassa riisiä neljällä eri tavalla kera papujen (nekin myös neljällä eri tavalla) ja lihaakin oli tarjolla. Söin itseni ihan täyteen ja matkattiin siitä Gharronnen vanhempien luokse. Käytiin joella uimassa (,josta mulla ei myöskään ole kuvaa!) ja sitten valmistauduttiin iltaa varten. Käsky kävi, ettei saada syödä, koska illalla oli paljon ruokaa tiedossa. Oltiin siis nälkäisiä.
Lorena! |
Tonttu oli meidän virallinen baarimikko, mut Itakin osallitui ajoittain valmistelemaan juomia. Tonttu oli kuitenkin parempi tekemään näitä hupijuomia - Ita lorautti pikkasen liikaa viinaa.. :D |
Meillä oli myös kokko, joka lämmitti mukavasti auringon laskettua. Viimeisimmät meistä (,joihin kuuluin itsekin) bailasivat aamuun asti. Ihan viimeiset tulivat nukkumaan auringon noustua eli joskus viiden aikoihin aamusta. Oli tosi mukava herätä lievään krapulaan ja jatkaa bailaamista ;D Niin, että sellanen joulu meillä.
Meillä oli myös kokko! |
Oli paljon päiviä, jolloin ei tehty yhtikäs mitään eli toisin sanoen rannalla köllöttelyä, altaalla köllöttelyä, kaupassa käymistä ja köllöttelyä lisää. Mukavia päiviä ne sellaiset, mutta niitä oli kyllä aika paljon... Käytiin kuitenkin yksi päivä vierailemassa Anilsonin hotellin luona. Matkalla törmättiin isoon kuivuneeseen pallokalaan, jonka viereen asetettiin 1½ litran vesipullo vertailun vuoksi. Se oli iiiiso kala!
Hieman isompi allas kuin meillä kotona.. |
Ennen uutta vuotta käytiin Mestre Canelãon Academialla Natalissa. Siellä oli Capoeira Boa Vontaden synttärit, jos oikein muistan (hei, Brasiliassa ei koskaan tiennyt mistään mitään).. Oli paljon rodaa ja sambaa ja bailaiusta (sambaa tosin). Itse en sambannut, koska en osaa tanssia sitä :( Takasin tullessa opetettiin Daniolle suomea :D
Uusi vuosi aukaistiin rannalla hivenen säälittäviä ilotulituksia katsellessa. Tanssittiin myös kadulla, koska musiikki soi niin kovalla, ettei discoon olisi tarvinnut mennä. Mentiin kuitenkin sinne ja tulin aika nopeasti takaisin sieltä: kaikilla suomalaisilla tytsyillä oli jo joku oma jäbä ja meikä oli sit siellä yksin tanssimassa ja sekös ahdisti.. No tanssin mä juu välillä jonkun kanssa älkää sitä murehtiko. Outi tuli mun kanssa pois meluluolasta ja mentiin käymään biitsillä. Siellä ei ollut silloin ketään ja päätettiin siis mennä alusvaattesillamme uimaan. Juuri, kun sain riisuttua vaatteet yltäni, niin taustalle tuli lauma korkeintaan 15-vuotiaita jätkiä.. Mentiin silti uimaan, huolimatta niistä pojista. Niin, että sellanen uusi vuosi mulla.
Heti uuden vuoden jälkeen tuli hauska yllätys. Mun piti lähteä buggyajelulle ja olin juuri vaihtamassa bikinejä ylleni, kun Anni tuli ilmoittamaan, että pääsisin lähtemään Nataliin shoppaileen. Olin toivonut shoppailureissua vaikka kuinka kauan, joten kamat laukkuun ja menoksi. Oli taas sellanen sekunnin lähtö, joten ei ollut kyllä mitkään edustusvaatteet niskassa toisin kuin muilla (=Anni, Heli ja Milla).. Mutta niillä oli pärjättävä!
Oltiin yhdessä isossa kauppakeskuksessa, mutta ei shoppailemassa. Muut tarvi rahaa, joten käytiin siellä nostamassa ja vaihtamassa rahaa. Sit oltin Alecrimissa shoppailemassa, josta raahasin mukaani kengät ja hirvittävän kasan koruja. Kaikki sekos totaalisesti siellä korukaupassa, jotkut osti satasella koruja. Itse raahasin neljälläkympillä eli noin kahdelläkymmenellä eurolla koruja.. Ei paha siis. Käytiin sitten Ponta Negralla, josta kuva alapuolella. Shoppailin sieltä itselleni Pimentakorun (oih, se on ihana!), bikinit, pyyhkeen, Brasilian lipun (tai sellaisen ihmeellisen huivin) ja kassin. Heh, rahaa vähän paloi..
Açaí ja noi tytsyt <3 |
Nautin Brasiliasta! Kiinnittäkää mahdollisimman vähän huomiota mun rusketusrajaan... |
Saana oli löytänyt jostain tälläisen suloisen kissanpennun, jolla oli törkeen isot korvat! |
Vähän oli rodaa, kun tultiin järveltä. |
Lähtöfiilikset, kun oltiin saatu Smirnoffit käteen. Oon näyttävästi ollut juuri uimassa, kun tissit on ihan märät :D |
Lauantaina lähdettin Ceará-Mirimin kautta Purezan lähteille uimaan. Lähteillä oli kirkasta vettä ja ilmaiseksi sinne pääsikin uimaan. Aivan mahtava paikka, vaikkei siellä kyllä ihmispaljouden takia viihtynyt kovinkaan kauaan.
Purezan reissun jälkeen lähdettin sitten ihan illasta/yöstä kohti Muriún rantaa. Siellä oli forrófestarit. Forró on siis eräänlainen tanssi, jota tanssitaan paljon ko. osavaltiossa (onko se muuten osavaltio?). Meistä otettiin erittäin epäedustava kuva, koska oli juuri satanut vettä ja naamakin punoittaa. Ihan hauskaa meillä oli mm. jonotettin miesten jonossa bajamajaan, koska naisten vessoilla oli niin pitkä jono. Tultiin kuudelta aamulla kotiin ja mentiin sitten nukkumaan kuka minnekin..
Maanantaina lähtö koitti. Toisaalta halusin kovasti jo Suomeen, mutta toisaalta halusin jäädä. Fifty-fifty -tilanne. Lähdin kuitenkin Suomea kohti. Bussi jäi jumiin pihalle, joten meillä meni vähän myöhäiseksi tuo lähteminen ja oltiikin juuri täpärästi lentokoneessa. Kaikki lennot meni yllättävän nopeasti ja haikean tyhjä olo jatkui Helsinkiin asti.
Matka oli kaiken kaikkiaan ihana, haluan takaisin Brasiliaan heti, kun koulu antaa periksi. Ja rahaakin pitäisi kerätä... Kaikkee jäi varmasti kertomatta Brasiliasta, mutta tässä oli pääpiirteittän meikäläisen reissu. Voisin ehkä kertoa joku kerta Suomen ja Brasilian eroja. Kyllä, näin teen!
Viimeiseksi iloksi laitan loman ihanimman kuvan eli tytöt altaalla. Sannin kameralla otettu ja jostain syystä tää tuottaa mulle eniten iloa :)
Ps. Kirjotusvirheitä löytyy rutkasti, en jaksa korjailla niitä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti