6.12.2014

Hyviä syitä olla sinkku (tai niin ainakin uskottelen)

Harmaat ja pimeät päivät saavat ihmisen mielen sekaisin. Olen jo useampana iltana kääriytynyt vilttiini ja juonut kaamosmasennusglögiä. Miksi? Koska mieli on maassa ja jotenkin sitä muka kaipaisi lämpöä ja rakkautta. Olisi kiva käpertyä jonkun kainaloon eikä uppoutua sohvatyynyihin. Liian monen kaamosmasennusglögin jälkeen, päätin ryhdistäytyä ja laatia huumorimielessä hyviä syitä sinkkuudelle...
  • Saa nukkua rauhassa. Vaikka kullan kainalossa onkin kuinka ihanaa, yksin nukkuminen on välillä vaan kivempaa. Kosteina helleöinä, kun pelästään paikoillaan makaaminen aiheuttaa Niagaran putouksia vastaavan hikitulvan, en kaipaisi vierelleni lämpöä erittävää 80-kiloista miehen roikaletta. Ja talvisin tykkään kääriytyä peittoon enkä tahtoisi tapella siitä kenekään kanssa. Yksin ollessa ei tarvitse miettiä, antaako tarpeeksi tilaa sängyssä sille toisellekin.  
Kuva: täältä
  • Jää aikaa ystäville. Uuden hanibeiben tavatessaan muutamat kaverini ovat mystisesti kadonneet eikä heihin saa yhteyttä millään tavalla. Viesteihin ei vastata, ellei lähettäjänä satu olemaan tää kultamussukkahanibeibisöpöliini. Puhumattakaan, että kaverillani olisi aikaa muutaman tunnin kahvitteluhetkelle, ehei! Kuluu jonkin aikaa, ennen kuin kaverini muistaa, että maailmasta löytyy muitakin ihmisiä kuin hanipöö. "Ei vitsi, me ei olla nähty muuten aikoihin! Vähänkö aika on mennyt nopeeta!" Ja kun jossain välissä sattuu ihme ja tavataan kaverin kanssa, höpötän joko yksisteni kaverin tekstaillessa kultamussukkansa kanssa tai yritän pidätellä haukotusta, kun kaveri kertoo kuinka Pentti teki sitä tai kuinka Pentti sanoi tätä. 
  • Ei tarvitse tapella sisustuksesta kenenkään kanssa. Ikeassa käydessäni naureskelen muille asiakkaille. Usein kyseessä on nuori pariskunta, jotka varmaankin ovat muuttamassa joko ekaa kertaa yhteen tai uuteen asuntoon. Voi sitä kinastelun määrää! Yksikin pariskunta sai kinan aikaiseksi kahvikupeista. Mies huusi haluavansa isot mukit eikä sitten mitään valkoista. Nainen puolestaan rääkäisi tahtovansa nätit ja yksinkertaiset kahvikupit eikä mitään ämpäriä. Sitä kuunnellessani olin iloinen, että sain itse päättää ostanko isot saavit kahvikupeiksi vaiko pienet ja sirot kupit. (Vastaus: molempia!)
  • Voi viettää aikaansa ihan kenen kanssa vaan. Voin käydä kahvilla miespuolisten kavereiden kanssa eikä kotona odota mustasukkainen mies kyselemässä kuka on Pentti. Ja voin viettää tyttöjen kanssa railakasta viikonloppuiltaa etkoineen, yökerhoineen ja jatkoineen eikä tarvitse pelätä, että loukkaisi jotakuta hauskan iltani/yöni aikana (ja voi harrastaa silmäpeliä ihan kenen kanssa vain, hehe). Niin ja mielestäni on aivan superrasittavaa, kun seurustelavat toverini tuovat kumppaneitansa jokaikiseen kahvihetkeen mukaan. Ihan kiva ajatus joskus nähdäkin tämä kaverini kultamussukka, mutta välillä olisi kiva puhua tyttöjen juttuja menkoista ja mun sinkkuseikkailuista ihan tyttöjen kesken... 
  • Ei tarvitse hermoilla. Suhteen alussa sitä tulee aina kriiseiltyä milloin mitäkin. Onko se kiinnostunut musta? Haluaako se olla mun kanssa? Seurustellaanko me? Mitä me ollaan? Mitä jos me erotaan? Yksin ollessa ainoa kriisi on sohvan ja jääkaapin välinen etäisyys. 
Lähde: We<3it
  • Saa näyttää ällöttävältä. Voin istua sohvalla, syödä kaikkea mahdollista yhtäaikaa, jättää hiukset pesemättä (koska en kerta ole mihinkään menossa) ja edelliset meikit naamaan. Tämä kaikki saa minut näyttämään lähes oksettavalta, mutta se ei minua haittaa. Kukaa ei ole tätä kauheutta näkemässä, vaan saan nauttia ällöttävyydestäni ja ruoastani rauhassa. 
  • Opin. Tarpeeksi kauan, kun elää elämäänsä itsekseen ja ennen kaikkea itseään varten, oppii paljon. Opin tuntemaan itseni, tiedän mitä haluan ja millaista elämää haluan elää. Opin tässä samalla olemaan yksin. Siis ihan oikeasti yksin. 
  • En muutu monikoksi. "Me ei voida kyllä tulla, kun me katsotaan leffaa silloin." "Ei meille käy, kun meillä on Pentin salibandytreenit silloin." Seurustelevasta yksilöstä muotoutuu yhtäkkiä monikko, kun kumppani tulee kuvioihin mukaan. Ja, koska sinkkuna olen yksilö, en vie ahtaissa oviaukoissa tilaa. Tänään kaupan oviaukolla vastaan tuli käsikynkässä kävelevä pariskunta. Yhtään eivät voineet irtautua toisistaan, vaan törmäsimme (,koska itsepäisyyttänihän en voinut väistää). Mikä siinä on, ettei siitä kullastaan voi kahdeksi sekunniksi irroittaa?! Ei se varmaan haihdu savuna ilmaan, jos päästää kädestä irti. 

Lähde: We<3it

Tavoite saavutettu ja glögimuki tyhjennetty! Kyllähän mä syitä keksin enemmänkin, mutten halua antaa itsestäni katkeraa kuvaa, joten jätän tähän sepustukseni :D Taidanpa vain nauttia sinkkuudestani, kunnes ilta taas koittaa... 

4 kommenttia:

  1. Tää postaus on ihan sairaan hauska, haha! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, kiitos :D Tätä oli myös hauska tehdä!

      Poista
  2. "kuka on Pentti" :'---- D ahahahaha apua sain ihan hullun naurukohtauksen, kiitos Jenna !!

    VastaaPoista