31.12.2014

Lupaukset (ja toiveet) vuodelle 2015

Uusi vuosi on ihan oven takana! En lähde kirjoittamaan, mitä tämän vuoden aikana tapahtui. Sen sijaan voisin ensimmäistä kertaa kirjoittaa ja julkaista uuden vuoden lupaukseni ja toiveeni. 
Eli vuonna 2015...

...vähennän märehtimistä. Oikeesti, hävettää kuinka paljon aikaa ja energiaa olen kuluttanut aikaa märehtimällä milloin mitäkin ongelmaa. Kun usein se viltin alla itkeminen ei auta asiaan ja usein itken ihan turhasta. Niin, että tätä vähemmän ja enemmän kivoja ajatuksia!

...en mieti, mitä muut ajattelevat minusta. Se ei ole palkitsevaa ja sitä paitsi, miksi mun pitäisi edes miettii semmosta?

Weheartit.com
...ryhdistäytyä Projekti Taparemontin suhteen. Vähän on jäänyt toi elintaparemontti... Hupsista! No, mutta nyt taas otan itseäni niskasta kiinni ja käyn ahkerasti salilla yms. Lenkkipolulle mua ei vieläkään saa, mutta kesän pyöräkelejä ootellessa. Mä oon jo suunnitellut pyörälenkkejäkin! Eli konkreettisemmin: juon riittävästi vettä, syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti, Tadaa!

...luen enemmän kirjoja. Tarviiko tätä enempää selittää?

Weheartit.com
...valokuvaan enemmän. Oikealla kameralla, ei iPhonella. Ärsyttää, kun ei ole kuvia kauheesti -.- 

...haluaisin matkustaa enemmän. Ei ole väliä matkustanko kotiseudulla, kotimaassa vai ulkomailla. Kunhan seikkailen! Maailma, ole varuillasi.

...valmistun sairaanhoitajaksi. 

...haluaisin löytää työpaikan, josta tykkään. 

...suunnittelen (ja hankin) tatuoinnin. Pitkään haaveenani on ollut tatuoinnin hankkiminen, mutta se on aina jäänyt saamattomuuden takia välistä. Nyt aion miettiä ja suunnitella kivan tatuoinnin ja ehkä jopa hankkia sen tämän vuoden puolella! 

...rakennan tänne tätä kotipesääni lisää. Haaveena on mm. lukunurkkauksen kehittäminen olohuoneen nurkkaan ja muuta kivaa :)

...haluan opetella laittamaan hiuksiani kivasti. Koska töissä ei voi liitää liaani valvoillaan ja en osaa normaalia ponnaria tai rumaa nutturaa kummemmin laittaa kuontaloani kiinni, haluaisin opetella kaikkia kivoja juttuja.

...yritän opetella kutomaan ja virkkaamaan. Joku voisi myös opettaa mua, kun en tajuu nettiohjeita. Pliis!

(Haluan kirjoittaa myös tähän listaan, että tulevana vuonna hankin poikaystävän. Se enemmänkin toive kuin lupaus. Vaikka pitäisi varmaankin olla ihan onnellinen yksinäänkin ja oppia arvostamaan tätä sinkkuaikaa. Mutta en panisi pahakseni, jos jonkun kivan ihmisen löytäisin.)

16.12.2014

Villatakkityttöjen joulukalenteri, luukku 16

Villatakkityttöjen joulukalenterin luukku nro 16 on siis täällä tänään! Eilisen luukun tarjosi ihana Mira ja huomenna joulukalenterin luukku löytyy pirtsakan Emmin blogista :) En ole jauhopeukalo eikä askarteluyritykseni päädy kuin sotkuun, mutta jotakin sentään keksin! Olen mielestäni lahjakas (tai ainakin ihan hyvä) keksimään kaikenmaailman pöhköjä runoja milloin mistäkin aiheesta. Monet oodit olen laatinut mm. koululle ja Riihimäelle, mutta nyt on Jouluoodin vuoro! 


Odotan mä innolla joulua,
ja nautin, kun ei ole enää koulua. 
Jospa listaisin joulun parhaat asiat
ennenkuin aukaisen houkuttelevan konvehtirasian:
Joulun voimaeläin on Petteri Punakuono,
koska punanenäisen poron virka ei lainkaan ole huono. 
Sehän jouluna pukin rekikulkuetta johtaa
ja väistää ajoissa, jos vaikkapa he Näsinneulan kohtaa.
Glögi on ehdottamasti joulun paras juoma,
kylminä päivinä se on lämmin ja rauhoitava kuoma. 
Voisin ottaa iltaisin mukillisia tusinan.
Kuka himskatti on laittanut glögiini rusinan?!
Vaikka välillä esitänkin olevani kova muija, 
olen hulluna joululauluihin kuin mikäkin nuija. 
Pentatonixin Little Drummer on tänä vuonna hyvin monesti kuultu.
Sitä laulan kodissain rääkyen, onkohan hulluksi mua luultu?
 Joulun suosikkiherkkua on vaikea sanoa,
tarvitsee varmaan kaverilta apua anoa. 
Täytyy myöntää, tykkään kaikista herkuista
Yhtä paljon kun tykkään mun ihanista serkuista.
Voisin syödä kyllä suklaata monta kiloa!
Konvehtirasiasta riittää vain hetkeksi iloa..
Joululahjoja tykkäsin pienenä lähteä ostaan
Mutta nykyään vaan blogitekstejä postaan.
Tämäkin postaus on lähellä loppua,
Täytyy siis ruveta pitämään hoppua!
Joulusiivouskin on muuten ihan kivaa,
Tätä sanoessani ei oo äänessäin ivaa. 
Taidanpa nyt blogin tältä iltaa sulkea
Ja siivoten ympäri kotiani kulkea.
Siispä rauhaisaa joulua teille kaikille, 
Irmelille, Martalle tai vaikka Maikille!


12.12.2014

26. Onni on...

...istua tunnelmavalojen ympäröimänä ja olla ihan hetki hiljaa. 


Välillä on vaan parempi pistää itsensä äänettömälle.  

6.12.2014

Hyviä syitä olla sinkku (tai niin ainakin uskottelen)

Harmaat ja pimeät päivät saavat ihmisen mielen sekaisin. Olen jo useampana iltana kääriytynyt vilttiini ja juonut kaamosmasennusglögiä. Miksi? Koska mieli on maassa ja jotenkin sitä muka kaipaisi lämpöä ja rakkautta. Olisi kiva käpertyä jonkun kainaloon eikä uppoutua sohvatyynyihin. Liian monen kaamosmasennusglögin jälkeen, päätin ryhdistäytyä ja laatia huumorimielessä hyviä syitä sinkkuudelle...
  • Saa nukkua rauhassa. Vaikka kullan kainalossa onkin kuinka ihanaa, yksin nukkuminen on välillä vaan kivempaa. Kosteina helleöinä, kun pelästään paikoillaan makaaminen aiheuttaa Niagaran putouksia vastaavan hikitulvan, en kaipaisi vierelleni lämpöä erittävää 80-kiloista miehen roikaletta. Ja talvisin tykkään kääriytyä peittoon enkä tahtoisi tapella siitä kenekään kanssa. Yksin ollessa ei tarvitse miettiä, antaako tarpeeksi tilaa sängyssä sille toisellekin.  
Kuva: täältä
  • Jää aikaa ystäville. Uuden hanibeiben tavatessaan muutamat kaverini ovat mystisesti kadonneet eikä heihin saa yhteyttä millään tavalla. Viesteihin ei vastata, ellei lähettäjänä satu olemaan tää kultamussukkahanibeibisöpöliini. Puhumattakaan, että kaverillani olisi aikaa muutaman tunnin kahvitteluhetkelle, ehei! Kuluu jonkin aikaa, ennen kuin kaverini muistaa, että maailmasta löytyy muitakin ihmisiä kuin hanipöö. "Ei vitsi, me ei olla nähty muuten aikoihin! Vähänkö aika on mennyt nopeeta!" Ja kun jossain välissä sattuu ihme ja tavataan kaverin kanssa, höpötän joko yksisteni kaverin tekstaillessa kultamussukkansa kanssa tai yritän pidätellä haukotusta, kun kaveri kertoo kuinka Pentti teki sitä tai kuinka Pentti sanoi tätä. 
  • Ei tarvitse tapella sisustuksesta kenenkään kanssa. Ikeassa käydessäni naureskelen muille asiakkaille. Usein kyseessä on nuori pariskunta, jotka varmaankin ovat muuttamassa joko ekaa kertaa yhteen tai uuteen asuntoon. Voi sitä kinastelun määrää! Yksikin pariskunta sai kinan aikaiseksi kahvikupeista. Mies huusi haluavansa isot mukit eikä sitten mitään valkoista. Nainen puolestaan rääkäisi tahtovansa nätit ja yksinkertaiset kahvikupit eikä mitään ämpäriä. Sitä kuunnellessani olin iloinen, että sain itse päättää ostanko isot saavit kahvikupeiksi vaiko pienet ja sirot kupit. (Vastaus: molempia!)
  • Voi viettää aikaansa ihan kenen kanssa vaan. Voin käydä kahvilla miespuolisten kavereiden kanssa eikä kotona odota mustasukkainen mies kyselemässä kuka on Pentti. Ja voin viettää tyttöjen kanssa railakasta viikonloppuiltaa etkoineen, yökerhoineen ja jatkoineen eikä tarvitse pelätä, että loukkaisi jotakuta hauskan iltani/yöni aikana (ja voi harrastaa silmäpeliä ihan kenen kanssa vain, hehe). Niin ja mielestäni on aivan superrasittavaa, kun seurustelavat toverini tuovat kumppaneitansa jokaikiseen kahvihetkeen mukaan. Ihan kiva ajatus joskus nähdäkin tämä kaverini kultamussukka, mutta välillä olisi kiva puhua tyttöjen juttuja menkoista ja mun sinkkuseikkailuista ihan tyttöjen kesken... 
  • Ei tarvitse hermoilla. Suhteen alussa sitä tulee aina kriiseiltyä milloin mitäkin. Onko se kiinnostunut musta? Haluaako se olla mun kanssa? Seurustellaanko me? Mitä me ollaan? Mitä jos me erotaan? Yksin ollessa ainoa kriisi on sohvan ja jääkaapin välinen etäisyys. 
Lähde: We<3it
  • Saa näyttää ällöttävältä. Voin istua sohvalla, syödä kaikkea mahdollista yhtäaikaa, jättää hiukset pesemättä (koska en kerta ole mihinkään menossa) ja edelliset meikit naamaan. Tämä kaikki saa minut näyttämään lähes oksettavalta, mutta se ei minua haittaa. Kukaa ei ole tätä kauheutta näkemässä, vaan saan nauttia ällöttävyydestäni ja ruoastani rauhassa. 
  • Opin. Tarpeeksi kauan, kun elää elämäänsä itsekseen ja ennen kaikkea itseään varten, oppii paljon. Opin tuntemaan itseni, tiedän mitä haluan ja millaista elämää haluan elää. Opin tässä samalla olemaan yksin. Siis ihan oikeasti yksin. 
  • En muutu monikoksi. "Me ei voida kyllä tulla, kun me katsotaan leffaa silloin." "Ei meille käy, kun meillä on Pentin salibandytreenit silloin." Seurustelevasta yksilöstä muotoutuu yhtäkkiä monikko, kun kumppani tulee kuvioihin mukaan. Ja, koska sinkkuna olen yksilö, en vie ahtaissa oviaukoissa tilaa. Tänään kaupan oviaukolla vastaan tuli käsikynkässä kävelevä pariskunta. Yhtään eivät voineet irtautua toisistaan, vaan törmäsimme (,koska itsepäisyyttänihän en voinut väistää). Mikä siinä on, ettei siitä kullastaan voi kahdeksi sekunniksi irroittaa?! Ei se varmaan haihdu savuna ilmaan, jos päästää kädestä irti. 

Lähde: We<3it

Tavoite saavutettu ja glögimuki tyhjennetty! Kyllähän mä syitä keksin enemmänkin, mutten halua antaa itsestäni katkeraa kuvaa, joten jätän tähän sepustukseni :D Taidanpa vain nauttia sinkkuudestani, kunnes ilta taas koittaa... 

4.12.2014

Villatakkityttöjen joulukalenteri, luukku 4

Synttärisankari täältä terve!

Ajattelin (=sain Eerikalta apua), että voisin kertoo vähän Tampereen joulusta. Mitä kaikkea täällä voi oikein tehdä joulua odotellessa? Oikeestaan vaikka mitä kaikkee! Tampereen joululle on ihan oma nettisivunsa (klik!), joista en tiennyt vielä ennen eilistä yhtään mitään. Hassua, oonhan mä täällä asunut lähes koko ikäni. 

Mun sisäinen tonttuni odottaa jo pääsevänsä...

....Keskustorin joulutorille!
Tampereen ytimeen, Keskustorille pystytetään parasta aikaa pienijä söpöjä mökkejä Joulutoria varten. Joulutori avataan tänä vuonna 5.12. eli huomenna ja on auki aina 22.12. saakka. Itse pidän Joulutorista ihan hirveästi! Varsinkin, kun on lunta ja hieman jo hämärää, kun kaikki valot saavat Joulutorin näyttämään ihan pieneltä tonttukylältä. Hih. Tapanani on raahata joku vähän vähemmän innokas kaveri kiertelemään kanssani Joulutoria ja hytisemään pakkasesta. Joulutorilla voi (ainakin muistikuvieni mukaan) ostaa herkkuja, muita ruoka-aineita, käsityötä... Tietenkin kotimaista. 

...Tallipihan joulukylään!
Tallipiha on ihan mihin vuodenaikaan tahansa ihanan idyllinen paikka. Mutta jouluna (,kun on lunta ainakin sata metriä!) Tallipihasta tulee tonttukylä. Siellä on käsityömyymälöitä, suklaapuoti (ommuuten hyvää suklaata), lapsille tekemistä... Joulukylä on auki 22.11.- 23.12. 

Tiesittekö, että Tallipihan historia alkaa jo 1800-luvulta? Tehtaanpatruuna Wilhelm von Nottbeckin hepat (ja niiden hoitajat) saivat Tallipihasta itselleen paikan tuolloin. Jännää! Niin ja suosittelen kävelemään samalla Näsinkalliolle. Kiva paikka se, vaikkakin nyt Näsinlinnan remontin takia paikka on kuin pommin jäljiltä.. 

...Telakan joulubasaariin!
Kaikki joulumyyjäisjutut on kivoja! Telakan joulubasaarissa en olekaan aiemmin ollut, mutta tänä vuonna nokkani aion sinne tunkea. Muutenkin Telakka on kiva paikka, muutaman kerran nyt ollut siellä istumassa iltaa :) 


Lisäksi:
 Tähän loppuun ajattelin ehdotella kivoja tapahtumia/paikkoja, joissa voisi olla kiva käydä. Ensi viikolla järjestetään Tampereella Designtori joulu, jossa Suomen muotoilijoita kokoontuu ja esittelee tuotteitaan. Tampereen Kauppahallissakin kannattaa käydä pyörähtämässä, vaikkei sieltä mitään ostaisi. Olisin ottanut kuvia sieltä, mutta kun kaikki mummot ja papat iski linssin eteen... Lisäksi tuon nettisivun mukaan olisi kaikkee kivaa askartelupaskartelujuttua kynttilän valamista (on muuten tosi hauskaa, suosittelen kokeileen), joulupallojen koristelua, joka tosin on tarkoitettu lapsille. Hitsi.

Tampere kyllä osaa aina yllättää. Jopa minut. Siksi suosittelen ehdottomasti kiertelemään vapaasti ympäri keskustaa, myös ns. massajuttujen ulkopuolelle eli rohkeesti vaan niille sivukujille! Mä en itekään tiedä vielä kaikkee tän kaupungin keskustasta. 

Mutta nyt on parempi lopettaa kirjoittaminen ennen kuin kirjoitan vielä sekavampaa tekstiä. Joulukalenterin edellisen luukun on kirjoittanut sympaattinen Kerttuli ja huomisen luukusta vastaa söppänä Mira :)