30.3.2012

6. Onni on...

.... kevään ensimmäiset pajunkissat. 



Hienosti liitän tähän alle pahoitteluni pienestä tauosta. On tässä kuitenkin kaikkea ehtinyt tapahtua, mutta en vain kameran kera ole koskaan onnistunut tallentamaan näitä hetkiä. Viikonlopusta tulee ihan varmana postaus, sillä tämä neitonen suuntaa itsensä kohti Tukholmaa! Vi ses snart! Puss och kram.

24.3.2012

Kupillinen teetä x 10

Kirjoitin tämän eilen illalla, koska julkaisin jo eilen yhden postauksen enkä halua julkaista kahta saman päivän aikana.. Eilen kuitenkin jatkoin elämääni mykkänä ja sekös pänni. Tosin Viestintävirastosta soitettiin mulle aamulla ja pystyin puhumaan sen 24 sekuntia kestäneen puhelun ajan! Se oli saavutus! Muuten olen asioinut ne vähäiset kanssakäymiset mykkänä hymyillen. Pieni ihminen sisälläni kuitenkin huusi turhautuneisuuttaan, tää mykkyys on ka-ma-laa! Voi sitä raukkaparkaa, joka joutuu mun puheripulin uhriksi, kunhan mun ääneni taas löytyy... 

On kuitenkin jotakin hyvää tässä elämässä, vaikkei mulla olekaan ääntä: minä ja Aino lähdetään elokuussa Lissaboniin 15.-23.8.2012! Wuuuu, ollaan mietitty sinne lähtöä jo varmaan syksystä asti. Tosin silloin se kyl tais olla enemmänkin pila. Tammikuussa mun sieluni kaipasi matkustamista, vaikka Brasilian matkasta oli tuskin kahta viikkoa kulunut ja suunnittelimme Ainon kanssa jälleen Lissabonin matkaa. Aateltiin silloin mennä koko meidän lukiopoppoon kera - tai ainakin niin monen kuin vain saadaan houkuteltua. Sekin asia sitten jäi hoitamatta, kunne viime maanantaina innostuttiin koulussa katsomaan äkkilähtöjä Jannin, Paulan ja Ursulan kanssa.. Innostuin lähtemään matkalle ja tantaan: tässä ollaan nyt! 


Ennen elokuuta ehdin remuamaan sydämeni kyllyydestä ettei mun tarvis epätoivoisesti laskea minuutteja matkan alkuun. Tein hienon kollaasin mun kalenterimerkinnöistä, jotka ovat suunnitelmissa tapahtua kesä-heinä-elokuussa:
1. Capoeiraworkshop Göteborgissa, Ruotsissa kesäkuun alussa. En oo kyl vielä ihan varma onko mulla varaa lähteä tuonne..
2. Road Trip juhannuksen tienoilla! Ehkä maailman parhain hetken mielijohteesta tehty suunnitelma. Tai no, ei me kyllä olla suunniteltu muuta kuin noi päivät ja ketä kaikkia olis mukana ;)
3. Capoeiraleiri Ginga na Mata 2012!!!! Heinäkuun vikaa viikonloppua saa odotta kuin kuuta nousevaa, toi leiri on nimittäin kesän kohokohta <3
4. Mun ja Ainon Lissabonin matka <3
Kesä 2012 tulee oleen ihan mahtava!
Lähdin eilen kävelylle, kun oli niin hyvä sää. Mun piti oikeastaan lavastaa ulkoiluni kuvausretkeksi, mutta kyllästyin rautatietä ylittäessäni, koska en todellakaan tiedä minne voisin mennä kuvaileen. Olispa pyörä, niin voisin lähteä kyllä seikkaleen ympäri Riksua kamera messissä. Mutta jalkaisin en lähde yhtään mihinkään, ni! No mutta pidemmittä puheitta loppupäivän kuvasaldo:




Ainiin, kävin kääntymässä Hygessä. Kaipasin jotain piristystä, joten suuntasin Anttilaan ja mukaan tarttui How I met your mother season 3 ja Nurse Jackie season 1 :D 




Mun ei pitänyt kertoa mitään tästä päivästä tämän postauksen yhteyessä. Mut mun on pakko hehkuttaa mun täydellistä ensimmäistä työpäivää! Tai lähinnä hehkutan Riihmäen Kamppailukeskuksen siivoamista.. Se oli sanoinkuvaamattoman upea paikka, ilmeeni oli hämmästynyt ja innostunut :D Jäin tyhjänpantiksi loppuvuorosta, kun mun parini teki työn loppuun. Oli ihan pakko kokeilla niitä tatameja, kun ne niin kovasti huusia mua.. Hienosti tein siellä parafusoja (sellasii hyppypotkuja), erilaisia kärrynpyöriä ja tein muutaman potkun nyrkkeilysäkkiin. Olin ihan treenifiiliksissä ja olisin voinut jäädä sinne yksin treenamaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Mut ei sit. Mennään sinne huomennakin siivoamaan, toivottavasti jään tyhjänpantiksi taas niin voin treenailla hieman lisää ;)

23.3.2012

22.3.2012

Failure to communicate

Ehdin jo iloita aamulla, etten ole niin räkäpäinen kuin eilen. Karu totuus iski kuitenkin, kun yritin varata itselleni aikaa kampaajalle. Puhelun kulku suunnilleen tämä:
Kampaamo: Partu-Kampaamo Rasta, Xx puhelimessa.
Minä: *pihinää, ääntä ei tule ollenkaan* 
Kampaamo: Haloo? 
Minä: *yskin yskimästä päästyäni*
Kampaamo: Ööö...
Minä: *lopetan puhelun*

Tyhmäkin tajusi varmaan, että pikku-Pimentalta on ääni kadonnut. Mitää ei kuulu. Sain ton puheluepisodin aikana hirveen paniikin, ei mulla oo koskaan lähtenyt tällein ääni! Toivoin kuitenkin, että ääni palaisi yskimällä ja olemalla hiljaa, jotta voisin kommunikoida koulussa. Pyh, ääni on ollut toistaiseksi koko päivän kadoksissa. Satunnaisesti saatan saada epämääräisen korinan aikaiseksi, mutta kuiskiminen on pääasiallisesti ollut mun tän päivän puhetapani, jos olen jotain puhunut. Oon leikkinyt mykkää oikeestaan koko päivän ja toivon sydämestäni ettei mun tarvi kauhean useasti tehdä tätä... Mua ei todellakaan ole luotu olemaan hiljaa! Argh, koko päivä hiljaa - en pysty! Mut ei tässä oikein voi muutakaan. 





21.3.2012

Puku tekee ammattilaisen

 Terveisiä Räkälästä! Kärsin kaikkien rakastamasta kevätflunssasta ja pahoittelen jo etukäteen kaikkea mitä tässä postauksessa tulee olemaan. On hankalaa keskittyä ja miettiä loogisesti, kun pää on täynnä limaa. 


Ah mä rakastan noita kynsiä! Lähinnä värejä - toi pituus mua oikeestaan itkettää. Mut pitihän mun leikata kynnet jo valmiiksi lyhyeiksi, kun kohta alkaa työpajat koululla eikä enää saa olla pitkiä kynsiä. Eikä kynsilakkoja :C Mutta niistä mä en luovu ennen kuin on pakko! Siihen asti lakkailen kynsiä niin paljon kuin huvittaa. Noi kynnet oli tosi pirtsakat ja sain niistä jopa tänään kehujakin Riihimäen Suomalaisessa kirjakaupassa.


Innostuin myös leikkimään suoristusraudalla ja väänsin huonolla menestyksellä kikkurat otsikseen. Tsekkasin samalla mun juurikasvun määrän ja totesin, etten ehkä sittenkään kasvata pois tota väriä vaan värjään uudelleen hiuksia. Mut millä värillä värjäisin, ehdotuksia?


Oo, sain postissa Oriflamen pienen tuotepaketin lahjaksi jostakin kilpailusta. Tai jotain. En lukenut sitä lappua hirveen tarkkaan. Paketissa oli trioluomiväripaletti (musta, hopeanharmaa ja valkoinen), ripsiväri, huultenrajauskynä ja huulirasva. Toi huulirasva on nyt ahkerassa käytössä, muut tuotteet ei niinkään..


Eilen kävin noutamassa saapuneen hoitopuvun ja tänään tuli työkengät. Nimineula enää puuttuu ja sit on koko asukokonaisuus valmis! Hieman kuvamateriaalia:




Pahoittelen räkäistä namaani. 
 Niin että sellanen hoitoasu on mulla! Toi paita on ihana, oon iha rakastunut siihen <3 Mut noi housut.. Voi ei niiden kanssa. Ne on todella, todella läpinäkyvät! Nooh, enköhän mä selviä siitä.

Käväsin tänään myös Riksun kirjastossa hakemassa kirjan, jonka oon varannut jo kaks kertaa. Kyseessä on Emmä Donoghuen Huone. En millään muista mistä mä kuulin tästä kirjasta, mutta se sytytti mut heti! Enpäs kerrokaan mitään tästä kirjasta, ottakee itse selvää hähähää!



Mun kenkäkokoelmani kotona näytti pahasti painottuvat rikkinäisiin talvikenkiin ja kesäkorkkareihin. Niin ja onhan siellä vielä mun työtennarit, jotka on ollut mulla varmaan yläasteelta asti.. Oli siis korkea aika aloittaa kevätkenkien osto! Ostin ensimmäisenä mustat perus kangastennarit Seppälästä hintaan 14,95€. Ostin myös mustat höntsyhousut lähinnä töitä varten. Edelliset höntsyt meni pilalle, kiitos vahanpoistoaineen <3 Ainiin, unohdin mainita että meitsillä on nykyisin töitä! Pääsin ISS:lle siivoamaan taas vaihteeksi. Mun pitäis mennä nyt lauantaina ainakin töihin, mut en kyl vielä tiedä monelta ja minne. Mutta töitä on nyt, jee!

Että sellasta tällä kertaa. Ensi kerralla jotain muuta?

17.3.2012

Onko nää kirsikoita vai tomaatteja?

Eilen vietetiin rakkaan ystäväni Idan 20v-pippailoita Tampereella. Onnea nyt vielä kerran muru <3 Mutta tosiaan oli kyllä mukaisat oltavat, kun kerrankin näki kaikki vanhat toverit sekä tutustui uusiin ihmisiin. Päästiin myös dansadansaileen Mansen yöelämään vaihteeksi... Oli kyllä sellanen reissu, että huhhuh. Mutta siitä kohta lisää!

Bussissa matkalla Idalle. 
 Minä, Aino, Maija ja Vilma suunnatiin ruhomme kohti Peltolammia illemmasta. Vastaanottokomitea oli suhteellisen onnistunut, sillä sankari tunki kouraan shottilasin, jossa oli absinttihyytelöä feat karpalomehu. Oli kyllä erittäin jännää toi jellyshotti!


Pieni-Sankari ja Vilman lasit.
Sori Sanna, ei millään pahalla. Mutta tää kuvastaa hyvin sitä jellyshotin makua. 
Kiitos jellyshotin ja Idan UFOshottien, oltiin ainakin Ainon kanssa hirrrveen, hirrrrrveen humalassa. En oikein ymmärrä miten siinä niin pääsi taas käymään :D No ei aina voi onnistua.

Allekirjoittanut 




Eksyttiin Tivoliin, jossa oli dj-kisojen semifinaali. Siis äsäm-kisojen. Tivolissa oli ihmeellisen paljon porukkaa - ei siis sillä etteikö siellä olis normaalistikin paljon porukkaa. Eilen oli vaan tavallista enemmän. No mutta se sitten tietenkin tarkoitti ei-niin-kovin-ihanien tuttavuuksien näkemistä. Tunnelma latistui hieman tälläisestä, mutta ei liikaa onneksi. Kuten jo aiemmin mainitsin, siellä oli kyllä semmonen meno, että.. Mua murjottiin ihan koko ajan! Oikeen jalan varpaat murskattiin tarpeeksi monta kertaa ja joku löi mua kyynärpäällään takaraivoon. Eikä siinä vielä kaikki - jonkun idiootin lasi meni tuhannen pimperon päreiksi ja sirpaleita sateli niskaan. Tai no mulla sellainen osui käteen ja solisluulle. Tällä kertaa ei tullut haaveria siitä. Onneksi. Olis kyllä ollut vihon viimeinen niitti!

Bussissa matkalla Ainolle. 

Tänä aamuna oli kyllä maailmankirjat sekaisin, kun heräsin yhdeltä (!) siihen, että Aino herätti mut. Mitä täällä tapahtuu?! Yleensä se menee niin, että mä herään ensin joskus kymmenen yhdentoista aikaan ja herättelen Ainoa. No välillä näinkin päin.


Kiitos kaunis siis illasta ja anteeksi jälleen tylsästä postauksesta. Ehkä mä saan jotakin jännenpää aikaiseksi ensi viikolla?

12.3.2012

Huomisen tulevaisuus

Viikonlopusta on vihdoin selvitty! Aijai, oli kyllä ihan mahtia. Oli niin siistiä nähdä taas ihania ihmisiä ja varsinkin niitä matkatovereita, joita ei ole nähnyt ikuisuuksiin <3 Opin uutta (eri asia osaanko soveltaa oppimaani..) ja vietin aivan mahtavia hetkiä noiden pösilöiden kanssa. Ehdottomasti parasta oli lauantaina pippaloissa, kun meidän matkaporukka tanssi nostalgisten brasiliabiisien tahtiin. Ah ja voih sitä onnea :')

Mulla oli kyllä kamera mukana, mutta en sitten klassisesti ottanut yhtäkään kuvaa.. -.- Tässä on ne muutamat kuvat, joita kamerallani räpsin. Yhteiskuvat on professori Anilsonilta kopioituja - anteeksi Anilson. Muutin kaikki kuvat mustavalkoisiksi ihan vaan vaihtelun vuoksi.

Perjantai 9.3.2012 @ Academia, Hämeenlinna






Lauantai 10.3.2012 @ Futuro do amanhã, Kamppailukeskus Voda, Tikkurila







Kiitos kuuluu Mestre Paulãolle, Professor Andry, meidän omat capoeiraopettaja, tapahtuman järjestäjät ja kaikki osallistujat <3 Ja anteeksi, ettei tänään huvittanut oikein kirjoittaa. Ei viikonloppua oikein voinut sanoin kuvailla.

9.3.2012

Veckans nu

Pahoittelen pientä kirjoittamistaukoa! Yritän täällä treeni-iltojen ja anatomian lukemisen takaa räpeltää jotakin koostavaa postausta viikosta. Viikonlopusta tulee sitten oma juttunsa sunnuntaina tai sitten maanantaina, riippuu sunnuntain voinnista (if you know what I mean..). Tiedossa on piiiitkä postaus!

Oukkei, lyhyestä virsi kaunis ja oon tosiaan tällä viikolla harrastanut liikuntaa joka päivä! Wuu, hyvä minä! En kyl tiiä millä kunnolla oon muka liikkunu niin paljon, mutta olenpahan kumminkin. Maanantaina kävin zumbassa, joka ei sitten lopulta ollutkaan zumbaa. Meidän ohjaaja oli estynyt tulemasta paikalle, joten toinen ohjaaja piti meille muokkaustunnin. Aiaiaia mun käsilihakset tärisi loppuillan. Tai no, mähän tosiaan nukahdin maanantaina kello yhdeksän koneen äärelle :D

Fressinä ennen valezumbaa.. 

Tiistaina mulla oli vapaapäivä, joka alkoi aikaisin aamulla. Mä rakastan pitkiä aamuja, joten ihan hyvä vaan, että heräsin aikaisin. Hilluin kotona rennoissa vaatteissa ja siivosin vältääkseni kouluhommia. Sain itseni jopa pihalle ja kauppaan ostamaan mikrokuituliinaa pölyjen pyyhkimistä varten. Otin jopa kameran mukaan!




Tyhmät hiekotuskivet ei auta yhtään tuolla! Olin löntystämässä takaisin kotiin, kun sitten vedin talven ensimmäiset lipat. Polvi tietenkin nirhaisi maata ja nyt mun lempifarkkuleggareissa on reikä :C Buu, maailma on iha julma paikka. En arvosta yhtään. Mutta arvostan sitä, että pappa betalar mulle uudet mustat farkut, kun tuun Tampesteriin ensi viikon viikonloppuna ^^ 
Buu :C
 Innostuin kerrankin kokkaamaan ja tuloksena oli kanakastiketta tai mitä ikinä onkaan. Omnom se on hyvää. Mulle riittää tosta yhdestä kokkauksesta neljälle päivälle ruokaa, joten loppuviikon oonkin nyt syönyt tota. Tohonhan tuli siis kanan fileesuikaleita, ruokakermaa ja tuorejuustoa. Lisäsin myös mustapippuria ja ananaksia. Omnom!




Sain tollasen kasvonaamion jonkun tuotteen kylkiäisenä. Ajattelin säästää sen johonkin toiseen kertaa.. Ehkä sunnuntaina voisin tunkaista tuommoisen naamavärkkiini ja katsoa mitä tapahtuu...


Siivosin oikein urakalla ja pengoin mun yhtä säilytyslaatikkoa, mihin oon laittanut kaikki ei-tarpeelliset asiat. Löysin sieltä unohdetun lehtiartikkelin vuodelta 2004. Se oli ystävänpäivähaastattelu, joka julkaistiin Aamulehdessä ystävänpäivänä :D Olin siis 11-vuotias silloin ja oltiin koulun kanssa tutustumassa Aamulehteen ja sit jotenkin mä päädyin haastatteluun. Toi tummennettu kohta tossa on mun ala-asteaikainen lempinimi, jota mä inhosin kaikista mun lempinimistä eniten. En edes mainitse sitä täällä. Se on niin kamala.


Mutta tuitui vaan 2004 vuoden pikku-Pimentalle! Hei, oon kyl omasta mielestäni (näin jälkikäteen aateltuna) suhteellisen suloinen ilmestys. Mut sit kasvoin isoksi ja muutuin vähemmän suloiseksi haha :D Yhtään en oo muuttunut kahdeksassa vuodessa:


Sit vielä Hämeenlinnaan capoeiratreenehin! Oli kyllä hyvät treenit, tosin en muista nyt tältä istumalta, että mitä tehtiin. Eiku ainiin, muistanpas! Meinasin potkasta Outi-parkaa koko ajan turpiin. En sit kuitenkaan potkassut, vaikka käsky kävi :P

Sitten olikin jo keskiviikko ja paluu koulun penkille. Koulun penkillä ei mitän erikoista tapahtunut, eikä oikeestaan kotonakaan. Lähdin Tampereelle treeneihin Hämeenlinnan kautta joskus neljän aikoihin. Sain siis kyydin Hämpystä Treelle, joten mikäs siinä. Let's go! Oli tosi mukaisat treenit, pelattiin höntsyjalkapalloa melkein puolet treeneistä. Oli hyvä peli kerrankin, 6-6 oli lopputilanne. Mä ja Ilona oltiin erittäin hyviä maalivahteja/puolustajia yhdessä! Ei meistä hyökkääjisksi olis ollut, jätettiin ne hommat miesten vastuulle :D Lopputreenit tehtiin erilaisia kärrynpyöriä (eli aú=kärrynpyötä) ja sit pelattin rodassa hetken. Sitten takasin kotio, minä ja Ira rummuteltiin ja laulettiin takapenkillä.

Torstaina oli turha päivä koulussa oikeestaan. Tai siis tein mä kyl jotain hyödyllistäkin siellä, mutta olin silti kovin turhautunut. Kotiin tullessa mua odotti kiva yllätys: Ainon kortti Itävallasta oli saapunut! Jei, yks kortti lisää mun matkamuistokorttikokoelmaan. Menkäähän toverini matkoille ja lähettäkää mulle kortti sieltä, kiitos!


Oli taas Hämeenlinnan treenien vuoro, jonne sitten suuntasin iloisesti. Energiaa olis riittänyt treenaamiseen, mutta alkulämmitelyjen aikana mua alko pistään ihan törkeesti jalkapohjaan. Mietin eka, et siihen olis tullut rakko tai vesikello. Mut se oli kuitenkin niin epäilttävän pistävä kipu, että aijai. No jatkoin kumminkin treenaamista vältellen päkiän osumista maahan. Mut emmä sit pystynyt enää tekeen mitään ja tsekkasin jalkapohjan tilanteen - ihan verinen. Fak. No ei auttanut muu kuin konkata hakemaan paperia ja mököttämään loput treeneistä sivussa, kun en voinut treenata. Mulla oli siis mennyt pieni (, mutta silti oletettua isompi) lasinsiru sinne. Gharronne irrotti sen sitten treenien jälkeen mun jalasta. Tää valelääkäri oli yllättävän hyvä, vaikka mua aluks vähän kyllä pelotti mun jalan puolesta. Ehdin jo hyvästeleen sen, jos vaikka sille sattuiskin jotain. Mut ei sattunut mitään kamalaa, nyt on jalka kunnossa! Pidän kuitenkin ton teippisysteemin vielä tän päivän ajan, kun on vielä treeniä tiedossa..



Mutta tässä tais olla lyhyesti kerrottuna mun viikko. Pitkähän tästä tuli, mut en osannut karsia mitään pois :D Tää viikko on ollut ihan mahtava ja toivottavasti se jatkuu hyvänä. Tänään Hämeenlinnaan saapuu Mestre Paulão ja paaaaljon ihani ihmisiä muista kaupungeista  <3 Huomenna on sitten Vantaalla workshop!! Jahuu! Eli vi ses, mä meen jatkaan ruotsinkielistä keskustelua Jonnan kanssa.