Haluasin tanssia. Tanssisin tarttuvan biisin tahtiin. Vähän laulaisin myös mukana ja hyräilisin melodiaa. Tekisin yhden naisen musikaalinäytelmän. Onnellisen naisen musikaalin. Broadway-materiaalia. Tienaisin ziljoonia euroja sillä.
Havahdun usein siihen, että olen virnuillut idiootin lailla. Näyttävästi riittävän kauan putkeen, sillä poskipäitäni pakottaa jatkuva virnuilu. En virnuile vain kotona yksin ollessani, vaan milloin missäkin; kaupungin kaduilla, kaupassa, junassa, bussissa, nukkumaan mennessä ja aamulla herätessäni.
Älkää viekö minulta tätä tunnetta. Olen onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti