14.3.2013

Varjot silmien alla

Yksi treenikaveri kysäisi tänään: "Miten sulla on noin tummat silmänaluset?" Veri alkoi kiehumaan päässä, mutta sain rauhoiteltua itteni ja selitin syyn: TYÖHARJOITTELU.

Oon jo toista viikkoa työharjoittelussa Lahden keskussairaalassa gastroenterologisessa kirurgian vuodeosastolla. Pikkuhiljaa oon päässyt mukaan tohon touhuun, mutta paljon on vielä opittavaa. Todella paljon siis. Ainoa miinus on tuo välimatka, jota joutuu kulkemaan viisi kertaa viikossa. Juna kulkee Riksun ja Lahden välillä 40 minuuttia ja siitä pitäisi vielä bussilla matkustaa sairaallalle, sillä se sijaitseen noin kuuden kilometrin päässä rautatieasemasta.. Eli mulla menee matkoihin vähintään vähän reilu tunti. Ei kuulosta paljolta, mutta on se pidemmän päälle raskasta.

We<3it

Ja miksi olen väsynyt koko ajan? Aamuvuoroon mennessäni joudun heräämään viiden aikaan aamulla. Itse työharjoittelu on henkisesti (ja fyysisestikin) niin raskasta kaiken keskittymisen ja uuden omaksumisen takia että pää on ihan sekaisin, kun kello lyö kolme ja pääsee osaston ovista pihalle. Riihimäellä olen normaalisti viiden aikaan. Ja vaikka menisinkin nukkumaan ajoissa (mitä en muuten tee, koska haluan, että mulla on myös elämääkin), oon silti väsynyt viideltä kun saamarin kello pärisee soimaan. Oi, onhan mulla välillä iltavuoroja, mutta oon Riksussa vasta yhdentoista aikaan ja seuraavana aamuna on herätys taas viideltä. Aivot ei ehdi latautuun siinä ajassa, ainakaan mulla. Ja kun soppaan lisätään vielä työharjoittelun eli mun muun elämän muut ongelmat ja murheet niin voilá: mahtava yhdistelmä on syntynyt. Siksi siis olen väsynyt.

Oikeastaan mun ei edes tarvitsisi selittää kenellekään tätä, mutta näin tässä vaan kävi. Samalla pääsi purkaan vähäsen ajatuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti