#kutsumua

Somessa leviää kiusaamista vastaan oleva #kutsumua-haaste. Tarkoituksena on ottaa kuva, jossa pidellään tietynlaista paperia kädessä. Paperiin on kirjoitettu haukkumasanat, joita on kuullut itelleen sanottavan. Ja ne on yliviivattu. Tämän alapuolelle kirjoitetaan totuus: millainen sinä oikeasti olet. Minäkin tahdon osallistua tähän omalla kuvallani!

Kaikkee sitä on joutunutkin kuulemaan. Kaikki ei edes mahtunut tohon, mutta tuossa ne yleisimmät. Osa noista naurattaa mua näin jälkikäteen, koska oon muuttunut ihmisenä niin paljon näiden vuosien aikana. Mutta aiemmin ne satuttivat ja jättivät jälkiä siivottavaksi. Olin kuulemma hissukka, koska en puhunut luokan pojille ja viitannut mielelläni tunneilla. Kuka haluaa viitata tunnilla luokassa, jossa väärälle vastaukselle nauretaan? Ja miksi minun olisi pitänyt jutella pojille? Eivät hekään puhunut mulle... Yläasteella en puhunut koulussa kauheasti, kavereille kyllä mutta yleisesti en juuri. Mua kutsuttiin noloksi, koska en ollut kiinnostunut muiden tyttöjen tavoin ryyppäämisestä, tupakoinnista, Lacosten kengistä, Burberryn älyttömän rumista huiveista tai mummojen kauppakasseja muistuttavista Longchampin laukuista. Mua kiinnostivat kirjat, teatteri, elokuvat, näytelmät ja kaverit. Miten se tekee musta nolon?

Itkupilli-nimitys seurasi mua koko peruskouluajan. Itkin lapsena todella herkästi, pienikin ikävä lause ja heti nousi kyyneleet silmiin. Siitähän tää kaikki on lähtenyt. Kehtaan väittää, etten niin herkästi itse kuin ennen. Julkisesti itkeminen on noloa ja inhottaa muistella niitä hetkiä, jolloin olen murtunut itkemään muiden nähden. En voi mitään, että olen herkkä.

Mä muistan yhden ala-asteaikaisen ihastuksen, jolle kerroin ihastumisestani tekstarilla (oi kyllä). Poika vastasi: "Oot ihan kiva, mutta ruma." Tää on jäänyt kummittelemaan mun takaraivoon ja vielä tänäkin päivänä erehdyn miettimään pojan sanoja. Ja koska pitkin elämääni mulla on ollut lyhyet hiukset, on mua kutsuttu pojaksi lukemattoman monta kertaa. Tämä satutti, vaikken sitä varmaan ikinä näyttänyt. Kasvatin hiukset pitkitksi osittain siksi, että kyllästyin aina olemaan "poika". Olen nainen. Piste.

Älkää kiusatko, se on typerää! Ei oikein muuta lisättävää. Kiitos ja anteeksi.