Tiedän kyllä mitä tarkoitetaan terveillä elämäntavoilla. Liikutaan tarpeeksi ja syödään terveellisesti eikä herkuteltais niin usein. Riittävä unensaanti on turvattava ja henkinen hyvinvointi tasapainotettava. Niin, ja juodaan tosi paljon vettä! Vastaanoton työharjoittelun aikana sain kuulla (ja myös pitääkin) monia elämäntapaohjeistuksia, lähinnä juuri diagnoosinsa saaneille diabeetikoille. Harjoitteluni aikana mietin, voinko neuvoa toista ihmistä elämään terveellisemmin, jos en itsekään toteuta neuvojani? Mielestäni tämä on hieman tekopyhää: suu vaahdossa paasaan ihmisille kuinka heidän tulisi muuttaa ruokavaliotaan ja lisätä liikunnan määrää enkä itse edes tee niin. Jotenkin ei vain tunnu reilulta semmoinen. Eihän asiakas sitä tiedä, kuinka omaa elämääni elän, mutta kuitenkin! Huono omatunto kolkuttaa edelleen, vaikka harjoittelu vastaanotolla on loppunut jo aikoja sitten. Kaikkienhan meistä olisi syytä elää terveellisesti, ei vain diabeetikoiden ja muihin riskiryhmiin kuuluvien. Ainakin omat elämäntapani kaipaisivat "pientä" remonttia. Olisiko nyt korkea aika tehdä asialle jotakin?
Pelkästään huono omatunto ei ole syynä elämäntaparemonttiin. Tiedän, että väärä peruste tämmöiselle on ulkonäkö. Pinnallisuus ei ole ollut ikinä oikein mun juttu, mutta pelkään rupsahtavani rumaksi plussanpalloksi, ellen tee pian asialle jotakin. Haluan näyttää terveeltä ja hyvältä. Viime aikoina on liikunnan määrä vähentynyt huomattavasti ja on tullut syötyä "hieman" epäterveellisesti, minkä kyllä huomaa. Vatsalle on kertynyt sievä vararengas ja kiloja kertynyt muutenkin aivan liikaa. En viihdy kropassani tällä hetkellä. Tahdon muutosta siihen! Haluan voida hyvin niin ulkoisesti kuin sisäisestikin :)
Vaikka kuinka haluaisin muuttaa elintapojani kertaheitolla, en vaan voi. Ahdistaa ajatuskin. Täytyy aloittaa pienillä teoilla ja lisätä niitä hiljalleen :) Tiedän, että pystyn tähän. Oon nyt ylpeä, että olen saanut itseni
kuntosalille! Minä, joka vannoin kautta kiven ja kannon ettei astu kuntosalille, käyn oikein mielelläni nostamassa painoja. Oon varmaan lyönyt pääni johonkin. Tätä kirjoittaessa olen juuri loisesti käynyt aamusalilla (siitäkin olen ylpeä!). Kädet huutaa armoa vieläkin, hyvä kun jaksan pitää tätä puhelinta kädessä...
Ravitsemukseen täytyy myös kiinnittää huomiota. Mulla on hyvin hyvin paha tapa jättää syömättä. Syön ihan liian vähän verrattuna kulutukseeni. Tähän haluan muutoksen! Aloitan aamupalasta, eli ei kahvia ilman aamupalaa. Oon alkanut hiljalleen tottumaan syömään aamupalaa, mutta välillä lipsun vanhoihin tapoihin -.- Vielä on siis matkaa, mutta en ota stressiä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan...
Nyt on pakko lepuuttaa käsiä ja lopettaa kirjoittaminen tähän!
Ps. Kirjotin tämän kännykällä eikä oo siis minkäännäköistä hajua, miltä tää nettiversiossa näyttää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti