8.12.2012

#7-8 Joulu lämmössä

Muutama ystävä lähti Brasiliaan tässä lähiaikoina. Aloin muisteleen omaa Brasilian reissuani kaihoisalla lämmöllä. Koska tämä on olevinaan joulukalenteri mutta en ole kirjoittanu paljoakaan joulusta, voisin aikani kuluksi kirjoittaa millaista oli viettää joulu Brasiliassa. En ollut ikinä viettänyt joulua muualla kuin vanhemmillani. Enkä ollut koskaan viettänyt joulua muualla kuin Suomessa. Oikeastaan joulu Brasiliassa ei mun mielestä edes tuntunut joululta. Tavallaan skippasin viime vuoden joulun, kun olin siellä auringossa.



Jouluaattona herättiin ihan normaaliin tapaamme aikaisin aamulla. Aamiaiseksi syötiin hedelmiä, kuten mangoa, vesimelonia ja ananasta. Aamusesta meitä tuli noutamaan bussi, johon ahtautui meidän lisäksi muutama opettaja Maracajaústa. Bussi suuntasi Ceara-Mirimiin, joka on siis vähän isompi kaupunki noin tunnin ajomatkan päässä asuinkylästä. Tunti bussissa kulutettiin laulamalla suomalaisia joululauluja ja lopulta laulettiin capoeiralauluja :-D Ceará-Mirimissä oli isompi capoeiraroda, johon myös mekin osallistuttiin. Rodaa oli muistaakseni joku paikallinen uutistsydeemi kuvaamassa materiaalia.. Rodan jälkeen oli opastettu kierros. Kuljettiin ensin kauppahallissa ja sitten menttiin siitä vanhalle kirkolle. Tarinat ja muut kerrotut asiat ovat ikävästi jäänyt unholaan :-( Muistan vain paloja sieltä sun täältä, mutten saisi niistä mitään informatiivista aikaiseksi.

Tämän jälkeen noustiin jälleen bussiin ja mentiin erään kauniin kartanon/huvilan pihaan. Siellä meitä odotti pieni näytelmä, joka kertoi talon historian. En tästäkään ihan järkyttävän hyvin muista mitään, mutta mulle siitä tarinasta tuli mieleen Romeo&Julia. Näytelmän jälkeen oli vielä yksi roda ja sen jälkeen suuntasimme syömään. Nyt oli hyvää aikaa kirjoitella joulutoivotuksia Suomeen ja sainkin oikein hauskoja tekstiviestejä takaisin päin. Söimme kanaa ja riisiä ainakin neljällä eri tavalla valmistettuna. Eikä sovi unohtaa papuja. Yks versio riisistä oli semmonen, joka maistui kovinkin paljon riisipuurolta! Se meni hyvin kaupaksi kaikilla, kun tuli ihan koti mieleen.




Lopullinen määrämpäämme oli Gharronnen koti, joka sijaitsi suomeksi sanottuna keskellä ei mitään. Älkää nyt ymmärtäkö tätä väärin, mielestäni siinä ei ollut yhtään mitään pahaa! Se vaan kuvaa parhaiten sitä mielikuvaa, joka mulle tuli... Majoituttuamme "Kotiin" saimme tietää, että illemmalla on iso jouluateria tiedossa, joten meidän tulisi olla syömättä siihen asti. Lähdimme sitten kaikki läheiselle joelle pulikoimaan. Oli aika jännää uiskennella joessa. Pelkäsin kyllä koko ajan, että joku iilimato onnistuu tarraamaan muhun, mutta lopulta unohdin iilitkin. Takasin Kotiin kävellessä löydettiin kuoppa, jossa lojui hevosen luuranko :-( Ja joku oli nähnyt ison lintuhämähäkin kuulemma!! Hyyyi.

Aika kului ruokaa odotellessa. Kaikilla alkoi oleen hirvittävä nälkä, ainakin mun mahaan sattui jo. Lopulta saatiin ruokaa. Pöydät notkuivat ruokaa, joka poikkesi suomalaisesta jouluruuasta täysin. Mä oon näemmä hotkinut ruokani, kun ees tiedä mitä silloin söin.. No oli hyvää ruokaa ja hyvää seuraa. Ruokailun jälkien siivoamisen jälkeen alkoi bileet. Sinne oli järjestetty baaritiski, jossa Tonttu (no on sillä oikeakin nimi, mutta sen nimi on nyt ja ikuisesti Tonttu) valmisti meille erilaisia drinksuja. Forró pääasiassa soi, mutta muistaakseni myös muitakin biisejä saattoi kuulla. Suomen juhannus tuli mun mieleen, kun kokko sytyettiin lämmittämään muuten ehkä hieman viileää iltaa/yötä. No illan ja yön kulku: tanssimista, juomista, puhumista, tanssimista, juomista.... Jaaa itse menin nukkumaan noin viiden aikoihin aamulla. Enkä toki ollut viimeinen, sinne jäi vielä jotkut tanssimaan kun mä päätin nousta riippumattooni nukkumaan.






Seuraava aamu koittaa. Kukot sai jonkun kiekumiskohtauksen, joten en saanut enää kunnolla unta. Nukuin siis ehkä hyvällä tuurilla kaksi kolme tuntia. No ei se menoa haitannut :-D Musiikki soi taas heti aamusta ja pojat aloitti juomisenkin uudestaan. Johonkin kellonaikaan X lähdettiin takasin Maracajaúhun Tonttu kyydissämme. Paluumatkalla joku pisti Fazerin sinistä jakoon; oivoi kun tuli silloin suklaata ikävä! Taidettiin vaan sitten loppupäivä viettää loikoillen?

Sellainen joulu oli Brasiliassa. Aika kummallinen, siksi musta tuntuuki ettei viime vuonna ollut joulua. Tänä vuonna oon yllättänyt itseni miettimästä, että mitäs sainkaan joululahjaks, kuinka paljon söin suklaata yms. No hei en yhtään! Tänä vuonnahan voi siis syödä suklaata viime vuoden edestä ;-) Ei kyllä voi, koska muuten paisun ja sitten Jaana voi oikeasti kutsua mua virtahevoksi.

Brasilian reissusta pystyy lukeen täältä. Näyttävästi oon kirjoitellut hyvin pintapuolisesti koko reissusta.... Saa ehdotella blogitekstejä ko. matkasta, mä voin kyllä muistella sitä reissua mielelläni :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti